Köyhä kun on ja askarrella osaa, niin tein tästä pelistä oman version. Idea ei ollut oma, vaan Piian ja Piia oli alkuperäisen pelin käsiinsä saanut ja korttien tekstit koneelle kirjoitellut. Ainakin noista tutustumiskorteista ja tunnekorteista tulee varmaan olemaan hyötyä töissä.

Pelilauta oli yllättävän haasteellinen, kun halusin siitä käyttöominaisuuksilta alkuperäisen kaltaisen. Katselin siis alkuperäistä lautaa kuvista ja syynäsin ruutujen määrää. Sitten leikkasin tarvittavan määrän jokaista ja asettelin ne pelilaudalle. Paikalleen liimaaminen ja viimeisenä muovitus, jota jännitin ja joka olikin kyllä hankalaa, kun pallot oli leikattu kartongista, jonka paksuus hankaloitti tasaisen jäljen syntymistä. Vaan sainpas vaan valmiiksi ja ilman suurempia ruttuja!

Pelilaudassa on siis erikseen aikuisten ja lasten reitti, jotka eroaa vain siinä, että lasten reitillä on keltaisia palloja aikuisten reitillä niitten tilalla violetteja. Lilat ja limevihreät on molempien reiteillä ja vihreät risteyskohdissa. Ruutuun tultaessa otetaan aina ruudun värinen kortti. Limevihreät on tutustumiskortteja, violetit tunnekortteja, keltaiset/violetit voimakortteja ja vihreä ruutu on toimintaruutu, jossa pitää kannustaa pelitoveria halaamalla tai muuten.

Suurin homma oli korttien muovitus ja leikkaaminen, koska niitä oli yhteensä 240. Oranssit kortit ovat huostaanottoon ja sijoitukseen liittyviä kortteja ja niitä voidaan käyttää voimakorttien tilalla tai ohessa. Lasten voimakorteissa on siis aina jokin väittämä ja siihen liittyviä vastausvaihtoehtoja, joista lapsi valitsee omasta mielestään oikean tai sopivan. Aikuisten voimakortit käsittelevät kasvatusta sekä lapsen ja vanhemman suhdetta.

Niin ja perfektionistina pitäis vielä muutama kortti tehdä uusiksi, kun muovitus meni ruttuun...