Sain oppilailta valtavasti muistamisia, kun koulu loppui. Kukkien lisäksi sain suklaata ja saunalampaan ja muuta pientä, mutta parhaita olivat toki kortit, jotka oli sydämellä kirjoitettu. Tallennan kortit yhteen laatikkoon, jossa on edellisvuosienkin kortteja oppilailta.

Ensimmäisenä ruusut, joista enää kolme on hengissä. Ruusut on niin jotenkin tosi herkkiä, jos vähänkin saavat ilmaa varteensa, niin heti nuupahtavat.

Neljä oppilasta toi ruukkukukan, jotka sitten sainkin parvekkeelle. Kolme jo istutin oikeisiin ruukkuihin, mutta tuo tummanpunainen menee isompaan lattiaruukkuun ja odottaa siksi vielä.

Tämän kukan sain yhdeltä viitosluokkalaiselta, ei oman luokkalaiselta tytöltä, jota opetin nyt keväällä neljä tuntia viikossa. Tämä on säilynyt hyvin, ei ole yhtään nuupahtanut.

Tämän kimpun sain koululta tai työkavereilta, miten sen ajattelee. Aivan ihana kimppu ja tuoksuu voimakkaasti. En siis tällä tietoa jatka samalla koululla, joten kukkia annettiin siksi. Toki sain lahjan viime keväänäkin, kun ei ollut tietoa, että tänäkin vuonna olin samalla koululla.