Tässä sitten lähikuva yhdestä syystä miksi pussi joutaa eläkkeelle: puikkojen tekemät reiät (toisella puolella pussia myös saksien tekemä reikä). Muita syitä on se, että naru on katkennut ja siinä on kaksi solmua, joten se ei kulje enää hyvin.
Ja sitten esittelyyn uusi käsityöpussi. Kuvausrekvisiittana myös pussin lisäosat ja tämänhetkinen keskeneräinen työ, joka on miehen synttärilahjaksi tulevat Jussi-sukat. Toivotaan, ettei mies lue tätä blogia tai ettei mukaan möläytä asiaa hänelle!
Ja sitten esittelyyn uusi käsityöpussi. Kuvausrekvisiittana myös pussin lisäosat ja tämänhetkinen keskeneräinen työ, joka on miehen synttärilahjaksi tulevat Jussi-sukat. Toivotaan, ettei mies lue tätä blogia tai ettei mukaan möläytä asiaa hänelle!
Eli pussi itse on tehty ruskeasta kankaasta, joka on ilmeisesti vahvaa puuvillakangasta (ainakin on aika jäykkää). Pussi on vuorattu mustalla puuvillakankaalla ja yläreunassa on ihan perinteinen nauhakuja, jossa on ihan perinteinen musta puuvillalangasta punottu nyöri. Pienenä mokana en siis ajatellut tuon ruskean kankaan jäykkyyttä ja siksi pussin vetäminen suppuun on vielä aika työlästä. Toivon, että se pehmenee käytössä (tai viimeistään ekassa pesussa). Muuten olen ollut viikon käytön ajan tyytyväinen aikaansaannokseeni. Tässä lähikuva yläreunasta.
Niin ja sitten ne lisäosat. Minua perfektionistina häiritsee se, että käsityöpussissa pyörii lisälankakeriä ja irrallisia puikkoja sun muuta sälää, joten ratkaisin ongelman ompelemalla oman pussinsa puikoille ja lisälangoille. Lisälankapussiin mahtuu kaksi kerää Seitsemää veljestä, eli itselleni riittävä määrä. Puikkopussi on niin pitkä, että myös pitkät puikot mahtuvat sinne. Puikkopussissa voi säilyttää myös neulaa töiden päättelyä varten. Nämä pussit sijaitsevat siis käytössä varsinaisen käsityöpussin sisällä. Ne on ommeltu yksinkertaisesta mustasta puuvillakankaasta ja ovat toimineet tähän mennessä loistavasti.
Tästä kuvasta on vaikea saada käsitystä millaisia pussit ovat, mutta jos kaipaat lisätietoa niin kysele.
Niin ja olen tässä aloittanut työt, siivoten Yliopistolla. Ei mukavaa, mutta menettelee. Gradu edistyi kohtalaisesti kesäkuussa, mutta toisaalta juuri kun sain ideasta kiinni, kesäkuu loppui ja työt alkoi. Toivottavasti idea ja innostus löytyy syksyn koittaessa. Motivaatio opiskelua kohtaan ainakin kasvaa eläintentäyttöhuonetta siivotessa (eilen pöydällä oli karhun pään sisus).
Sitäkin olen pohtinut, että lukeeko tätä blogia kukaan. Kuulin, että veli lukee ja Emilia (kts. yllä), mutta muista en sitten tiedä. Eipä sen niin taida olla väliäkään. Itselle tämä on terapeuttista, vaikkei kukaan lukisikaan.
Niin ja olen tässä aloittanut työt, siivoten Yliopistolla. Ei mukavaa, mutta menettelee. Gradu edistyi kohtalaisesti kesäkuussa, mutta toisaalta juuri kun sain ideasta kiinni, kesäkuu loppui ja työt alkoi. Toivottavasti idea ja innostus löytyy syksyn koittaessa. Motivaatio opiskelua kohtaan ainakin kasvaa eläintentäyttöhuonetta siivotessa (eilen pöydällä oli karhun pään sisus).
Sitäkin olen pohtinut, että lukeeko tätä blogia kukaan. Kuulin, että veli lukee ja Emilia (kts. yllä), mutta muista en sitten tiedä. Eipä sen niin taida olla väliäkään. Itselle tämä on terapeuttista, vaikkei kukaan lukisikaan.
Kommentit